Zero Waste Summer: osa 2

Zero Waste Sugar Helsinki

Sarjassa vinkkaamme helppoja tapoja vähentää roskaa arjessa. Toisessa osassa tutustumme jätteettömämpiin kosmetiikka -ja taloustuotteisiin. Lue ensimmäinen osa täältä.

Joko vaihdoit muovipussin kankaiseen ostoskassiin ja hait take away -kahvisi omaan mukiin? Hienoa! Seuraavaksi on aika suunnata kriittinen katse meikkipussiin ja kodin siivouskomeroon. Jätteen määrän vähentäminen kosmetiikka- ja taloustuote-ostoksilla on haastavampaa kuin ruokakaupassa, mutta siihenkin löytyy onneksi keinoja.

Kosmetiikka

Vaikka luonnonkosmetiikka varsinaisilta ainesosiltaan onkin paljon synteettistä kosmetiikkaa ekologisempi vaihtoehto, niiden pakkausmateriaaleissa käytetään edelleen usein esimerkiksi muovia. Kosmetiikan pakkaaminen ekologisesti onkin vaikea pulma, sillä pakkausmateriaalin täytyy olla tarpeeksi kestävä, jotta se ei hajoa ja tuote pysyy hyvässä kunnossa koko käyttöikänsä ajan. Kokosimme tähän muutamia vinkkejä vastuullisemmin pakattuun kosmetiikkaan.

Roskaton vaihtoehto monille kosmetiikkatuotteille ovat monikäyttöiset palasaippuat. Niistä jää jäljelle ainoastaan pakkauksen pahvi, joka on helposti kierrätettävissä. Palasaippuoita löytyy moneen eri tarkoitukseen, hiustenpesusta lähtien aina kasvojen puhdistukseen ja sheivaussaippuaan. Kirjoitimme palasaippuoista jo aiemmin täällä.

Flow Kosmetiikka on vaihtanut monien tuotteidensa pakkausmateriaalin lasiin ja myös Neil’s Yard Remedies -merkin tuotteista moni on lasiin pakattuja. Mia Höytö ei käytä tuotteissaan mitään ylimääräistä pahvia purnukoiden suojana. Värikosmetiikan merkki Axiologyn kaikki tuotteet on pakattu kierrätyspahviin. Pakkaukset valmistaa pieni paperitehdas Balilla, jonka käyttämät materiaalit on kierrätetty saaren hotelleista sekä kodeista ja vähentää näin ollen alueen jäteongelmaa – lisäksi tehdas tarjoaa työmahdollisuuksia paikallisille naisille.

Tuorekosmetiikkamerkki Niki Newd käyttää saippuakoteloissa Sulapac-materiaalia. Sulapac on kahden suomalaisen naisen kehittämä uusi materiaali-innovaatio, jossa on yhdistetty puuta ja biohajovaa sidosainetta. Tuloksena on käyttöominaisuuksiltaan muovia muistuttava materiaali, joka kuitenkin hajoaa täysin – tämän keksinnön toivoisi leviävän laajemmalle.

Tanskalaissyntyisen Kirsten Kjaer Weisin luoman luonnonkosmetiikkasarjan kaikki tuotteet on pakattu korumaisen kauniisiin metallirasioihin, joka kestävät vuosia ja joihin voi ostaa täyttöpakkauksia, jotka nekin on valmistettu kierrätyspahvista. Kjaer Weisin tuotteita sekä niiden täyttöpakkauksia myy esimerkiksi verkkokauppa Jolie.

Hygieniatuotteet

Tiesitkö, että hammashygeniatuotteita ja jopa sheivereitä löytyy ekologisempina vaihtoehtoina? Ruotsalainen Humble Brush -merkki valmistaa hammasharjoja helposti maatuvasta bambusta. Harjakset on tehty nylonista, joka sekin hajoaa muutamassa vuodessa. Harjoja on saatavilla söpöissä eri väreissä ja jokaisen myydyn tuotteen hinnasta lahjoitetaan osa lasten hammashuollon kehittämiseen köyhissä maissa. Samoista materiaaleista valmistaa hammasharjoja myös Mable, jonka tuotteet ovat jätteettömiä kierrätysmateriaaleista valmistettuja pahvipakkauksia myöten. Bambuharjat ovat vain noin muutamia euroja kalliimpia kuin tavalliset, muoviset harjat. Suomessa Humble Brush -harjoja voi ostaa esimeriksi Ekolosta ja Mablen harjoja Ruohonjuuresta.

Jos puinen harjan varsi tuntuu epämiellyttävältä ajatukselta, toinen vaihtoehto on Biobrush Berlinin selluloosasta valmistettu hammasharja, joka tuntuu suussa aivan tavalliselta hammasharjalta. Se ei maadu aivan yhtä nopeasti kuin normaalit biojätteet, mutta huomattavasti muovia paremmin. Biobrushin harjoja voi ostaa House of Organic -verkkokaupasta.

Verkkokauppa Biodelly myy ekologisia hammaslankaimia; Pearlbar-merkkiset hammaslankaimet on valmistettu 100% biohajoavasta materiaalista, joka maatuu kuudessa kuukaudessa. Biodellystä voi tilata myös Preserve-merkin kierrätysmuoviseen koteloon pakattuja ja samasta materiaalista valmistettuja karvanpoistohöyliä.

Siivous- ja muut taloustuotteet

Ensimmäinen askel vastuullisempaan siivouskaappiin on siirtyä käyttämään ekologisia pesu- ja puhdistusaineita, joista ei leviä haitallisia kemikaaleja kiertoon. Esimerkiksi belgialaisen Ecover-merkin tuotteet on valmistettu kokonaan kasvipohjaisista ainesosista ja niitä myyvät ainakin Helsingin alueella pienemmätkin lähikaupat melko edulliseen hintaan.

Suuri osa markkinoilla olevista ekologisista pesuaineista on pakattu kierrätettyyn tai biohajoavaan muoviin. Biohajoava muovi on parempi valinta kuin tavallinen, sillä se ei esimerkiksi synnytä maailman meriin haitallista mikromuovia. Kovin ekologinen sekään ei kuitenkaan ole, kun lasketaan mukaan koko tuotteen elinkaari. Biohajoavan muovin valmistuksessa ja hajoamisvaiheessa syntyy kasvihuonepäästöjä, eikä sitä yleensä kierrätetä.

Parasta olisi siis välttää muovin käyttöä kokonaan, olipa se sitten tavallista tai biohajoavaa. Tähän voi pyrkiä muutamilla eri keinoilla. Silloin kun mahdollista, voi valita nestemäisen pesuaineen sijaan jauhemaisen, kierrätettävässä pahvipakkauksessa myytävän tuotteen. Jätteen määrää voi vähentää myös käyttämällä pesuainetta säästeliäästi; esimerkiksi puolikas pesuainetabletti tiskikoneessa riittää yleensä hyvin puhdistamaan astiat.

Täysin jätteettömän vaihtoehdon pyykinpesuun tarjoavat pesupähkinät. Saippuamarjakasveihin kuuluvan pesupähkinän kuori sisältää saponiinia eli luonnollista puhdistusainetta. Pähkinöiden kerääminen ei vahingoita puuta, eikä niitä tarvitse jalostaa eteenpäin juuri ollenkaan ja lisäksi puut sitovat kasvatusalueilla eroosiota. Pesupähkinöiden käyttäminen on helppoa; niitä laitetaan muutamia pieneen kangaspussiin koneen rumpuun pyykkien sekaan ja kun niiden pesuteho on käytetty loppuun, ne voi laittaa biojätteeseen. Pesupähkinöitä myy irtotuotteena ainakin Ruohonjuuri.

Bonusvinkki: Pilaavatko jätteiden lajitteluun tarkoitetut astiaviritelmät keittiösi feng shuin? Niimaar-merkin lajittelukaluste Ecosmol on niin tyylikäs, että sitä ei tarvitse piilotella kaapin perukoille. Niimaarin tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan Helsingissä ja niitä voi tilata esimeriksi täältä.

Teksti: Oona Pohjolainen